Suomen kielen hallintoalue
Botkyrkan kunta on vuodesta 2010 lähtien kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen. Hallintoalueeseen liittyminen perustui kunnan pitkäaikaiseen sitoutumiseen Ruotsin suomenkielisen vähemmistön asioihin ja merkitsi samalla ruotsinsuomalaisten oikeuksien, kielen ja kulttuurin edistämistyön vahvistamista.
Hallintoaluetta säännellään kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevassa laissa, ja se turvaa ruotsinsuomalaisille erityisoikeuksia. Hallintoalueeseen kuuluvana kuntana Botkyrkalla on erityinen vastuu tarjota tiettyjä palveluja suomeksi sekä edistää suomen kieltä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomea yhteydenpidossaan kunnan kanssa sekä mahdollisuus saada esikoulu- ja vanhustenhuoltopalveluja suomeksi. Ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä on myös oikeus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
Neuvonpito ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa
Oikeus osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on tärkeä osa vähemmistölainsäädäntöä. Siksi kunta järjestää säännöllisesti neuvonpitoja ruotsinsuomalaisten ja heidän järjestöjensä kanssa vähemmistöä koskevissa asioissa.
Botkyrkan Suomi-seura ja Botkyrkan PRO:n suomenkielinen yksikkö ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tässä työssä. Neuvonpidon avulla kunta saa tietoa kohderyhmän tarpeista, kokemuksista ja prioriteeteista, mikä auttaa kehittämään toimintaa ja vahvistamaan vähemmistön mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
Botkyrka finska föreningen (Botkyrkan suomi seura):
Osoite: Heimdalsvägen 1, Norsborg.
Sähköposti: botkyrkansuomiseura@gmail.com
PRO Botkyrka finska
Osoite: Samaritvägen 12, Tumba.
Sähköposti: botkyrka.finska@pro.se
Ruotsinsuomalaisten historia Botkyrkassa
Botkyrkalla on pitkä ja rikas ruotsinsuomalainen historia. Jo 1700-luvulla kirkkoherra Gabriel Juslenius piti jumalanpalveluksia suomeksi Botkyrkan kirkossa, mikä todistaa Botkyrkan ja suomalaisen kulttuurin välisistä historiallisista siteistä.
Vuosisatojen kuluessa ihmiset, joilla on suomalaiset juuret, ovat asuneet, työskennelleet ja jättäneet jälkensä kuntaan. Metsäsuomalaiset, suomalaiset sotalapset, työvoimamuuttajat ja nykyiset ruotsinsuomalaisten sukupolvet ovat kaikki vaikuttaneet Botkyrkan kehitykseen, elinkeinoelämään, yhdistystoimintaan ja kulttuurielämään. Esimerkiksi Botkyrkan kirkko, Tumba bruk, Alby, Hamringe ja ruotsinuomalainen koulu kantavat tärkeitä jälkiä ihmisistä, kohtaamisista ja kokemuksista, jotka ovat muokanneet ruotsinsuomalaista historiaa Botkyrkassa.
Lue lisää ruotsinuomalaisten historiasta Botkyrkassa Tukholman läänin museossa.
Ruotsinsuomalaisten tarinoita Botkyrkasta – Tukholman läänin museo
Yhteydenotot
Botkyrkan yhteyshenkilö kansallisiin vähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä on kestävän kehityksen johtaja Ozan Serdaroglu.
Laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (vähemmistölaki) on ollut voimassa Ruotsissa tammikuusta 2010 alkaen. Laissa selostetaan, mitä oikeuksia vähemmistöillä on Ruotsissa ja meänkielen, saamen ja suomen erityisillä hallintoalueilla. Lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä vahvistettiin vielä lisää vuonna 2019.
Ruotsissa tunnustetut viisi vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset (jotka ovat myös alkuperäiskansa) ja tornionlaaksolaiset. Viisi vähemmistökieltä ovat jiddiš, meänkieli, romani chib, saame ja suomi. Yhteistä vähemmistöryhmille on, että ne ovat asuttaneet Ruotsia pitkän aikaa ja ryhmiin kuuluvilla on selkeä yhteenkuuluvuus. Niillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen kuuluvuus ja halua säilyttää oma identiteettinsä.
Yleiset määräykset on selostettu vähemmistölaissa. Ne merkitsevät velvollisuutta:
- tiedottaa vähemmistöjä niiden oikeuksista ja kunnan/alueen/viranomaisten velvollisuuksista niitä kohtaan sopivalla tavalla,
- antaa vähemmistöille mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa niitä koskevissa asioissa. Erityisesti lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia tulee edistää sekä sovittaa yhteistyön muodot heidän edellytystensä mukaisiksi,
- kuntien ja alueiden tulee päättää oman vähemmistöpoliittisen työnsä tavoitteista ja suuntaviivoista,
- suojella vähemmistöjen kieltä ja kulttuuria, erityisen tärkeää on lasten ja nuorten oikeus saada kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Siksi esimerkiksi kansalliseen vähemmistöön kuuluvalla oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta – vaikka oppilaalla ei olisikaan perustietoja omassa kansallisessa vähemmistökielessään.
Senast uppdaterad:
Kul att vi kunde vara till din hjälp. Skriv gärna några rader till oss och berätta vad du tyckte var bra.
Vad kan bli bättre på den här sidan? Lämna gärna ett förslag. Du kan göra det anonymt men vill du ha svar behöver du ange din e-postadress.